Opintomatkoja ja valmistujaisjuhlia

Nyt on vierähtänyt pidempi tovi viimeisimmästä blogi -kirjoituksesta ja paljon on ehtinyt tapahtua. JES 3 -yrittäjyyskurssi saatiin onnellisesti päätökseen muutama viikko sitten, kun vietimme kurssin päättäjäisiä. Mutta mitä oli tapahtunut sitä ennen?

Huhtikuussa teimme kahden päivän retken Guayquiliin ja Ecuadorin rannikolla sijaitsevaan Salinasin kaupunkiin. Matkan aikana vierailimme kahdessa yrityksessä, toinen oli kustantamo, joka oli noussut kymmenessä vuodessa Ecuadorin yhdeksi johtavista koulukirjoja julkaisevista kustantamoksi, ja toinen oli iso, hedelmistä erilaisia tuotteita tekevä yritys. Toukokuussa puolestaan teimme toisen reissun Guayquiliin. Tällä kertaa vierailimme Banco de Guyaquilin toimitusjohtajan ja osakkeenomistajan Guillermo Lasson luona. Opintomatkojen aikana opiskelijat pääsivät omin silmin näkemään, miten pienet yritykset olivat kasvaneet suuriksi ja miten niiden omistajat olivat aloittaneet lähes nollasta luoden itse oman menestyksensä. Tämä oli erittäin tärkeää opiskelijoiden motivoinnin kannalta ja se loi uskoa siihen, että myös he voivat perustaa oman, menestyvän ja kasvavan yrityksen. Erityisesti vierailu Banco de Guyaquilin johtajan luokse ja hänen elämäntarinansa teki opiskelijoihin suuren vaikutuksen. Guillermo Lasso oli syntynyt kahdeksanlapsisen perheen nuorimmaisena matalakeskiluokkaiseen perheeseen ja oli lapsesta lähtien leikkinyt pankkia keittiönpöydän ääressä, ollen milloin pankinjohtaja, milloin sihteeri tai kassanhoitaja. Hän oli rahoittanut kaikki opintonsa omalla työnteollaan ja vähä vähältä noussut nykyiseen asemaansa. Lasso oli opiskelijoille elävä esimerkki siitä, että mikä tahansa on mahdollista.

Opintomatkojen lisäksi opiskelijat osallistuivat toukokuun itsenäisyyspäivän juhlallisuuksiin. Fiestat kestivät useamman päivän ja muutaman päivän ajan opiskelijat olivat torilla myymässä kurssin aikana tehtyjä tuotteita. Tuotteiden myyminen oli hyvä harjoitus myynnin suunnittelusta ja toimeenpanosta.


Pari viikkoa sitten vietimme siis kurssin päättäjäisiä. Paikalle kutsuimme opiskelijoiden perheenjäseniä ja Salinasissa vaikuttavia päättäjiä ja muita tärkeitä ihmisiä. Ecuadorilaiseen malliin (vaikka kurssin aikana yritämme opettaa täsmällisyyttä!) juhlat alkoivat yli tunnin myöhässä. Tästä myöhästymisestä huolimatta juhlat olivat onnistuneet ja opiskelijat vaikuttivat tyytyväisiltä. Ecuadorilaiseen tapaan juhlissa pidettiin monenlaisia puheita; Funorsalin, kurssin opettajien, oppilaiden ja ministeriön puolesta. Mielestäni parhaat puheet tulivat opiskelijoilta, jotka puhuivat täydestä sydämestään kertoen, miten JES on vaikuttanut heidän elämäänsä. Eräs opiskelija muisti yli puoli vuotta sitten tunnin alussa pidetyn refleksion perhosesta, jonka perimmäisenä sisältönä oli idea siitä, että elämä on jokaisen ihmisen omissa käsissä. Tämä oli saanut hänet miettimään omaa elämäänsä ja vaikuttanut päätökseen muuttaa sitä. Mielestäni ymmärrys siitä, että jokainen on oman elämänsä herra ja siten mahdollinen muutokseen on tärkein asia, jota JES on opiskelijoille (yrittäjyysteemojen lisäksi) opettanut.

Yrittäjyyskoulun suunnittelua

Viikko sitten perjantaina matkustimme yrittäjyyskoulun (JES) opettajien kanssa Bañosiin suunnittelemaan uuden, suuremaan koulun muodostamista Salinakseen. Kuten aikaisemmin kirjoitin, Funorsalin ideana on yhtenäistää Salinaksessa jo toteutettavia koulutuksia (joista NuevoMundon yrittäjyyshanke on yksi) ja saada koulutuksille virallinen status valtion taholta niin, että koululle saataisiin lisää rahoitusta ja opiskelijat saisivat kursseista virallisen todistuksen. Tavoitteena on laajentaa koulutusta Salinaksesta muualle Ecuadoriin.

Idea koulusta on syntynyt tarpeesta tarjota ihmisille koulutusta ja toisaalta siitä, että Salinaksessa on paljon tietotaitoa yrittäjyydestä ja eri tuotteiden valmistuksesta. Viimeisen 40 vuoden ajan Salinasia on kehitetty määrätietoisesti yhteisöllisen ekonomian periaatteiden mukaisesti. Yhteisöllisen ekonomia keskeisenä ajatuksena on – kuten nimestäkin voi päätellä – taloudellinen toiminta ja kehittyminen yhteisön ehdoilla. Tämä ajattelu- ja toimintatapa on tuonut hyviä tuloksia; viimeisen 40 vuoden aikana Salinas on kehittynyt olkikattoisista majoista kyläksi, jonka tuotemerkki El Salinerito on tunnettu ympäri Ecuadorin ja jonka tuotteita viedään jopa Eurooppaan asti.

Vaikka idea koulutuksen virallistamisesta on itänyt Funorsalissa ja Salinaksessa jo pitkään, idea ei ole konkretisoitunut toiminnaksi. Bañosin suunnittelupäivän tarkoituksena olikin selventää ideaa ja tuottaa ensimmäinen suunnitelma koulusta; mitä koululta oikeasti halutaan ja mitkä ovat sen tavoitteet. Päivältä tärkein anti olikin selkeän idean ja keskeisimpien tavoitteiden, sekä näiden pohjalta koulun vuoden 2015 vision muodostaminen. Tämän jälkeen pohdimme Salinaksen vahvuuksia ja haasteita koulun perustamisessa ja rakensimme tavoitepuun, jonka avulla voittaa edessä olevat haasteet.

Itse toimin suunnittelupäivän fasilitaattorina. Päivä oli omalta osaltani onnistunut, vaikka etukäteen hieman mietitytti miten päivä tulee sujumaan. Palautteen mukaan myös osallistujat olivat tyytyväisiä päivään. Selvää kuitenkin on, että päivä oli vasta alku mittavalle suunnittelutyölle ja koulun muodostaminen tulee vaatimaan tuntien, päivien ja kuukausien työn. Nyt on kuitenkin selvää mitä tavoittelemme, ja siltä pohjalta lähdemme rakentamaan toimintasuunnitelmaa koulun muodostamiselle.

T: Johanna

Tilannekatsaus yrittäjyysprojektiin

Kuten aikaisemmin kirjoitin, tällä hetkellä NuevoMundon rahoittama yrittäjyyskurssi on meneillään Salinasin lisäksi läheisessä kyläyhteisössä Pambabuelassa. Tämän hetkinen kurssi on yhdistetty Ecuadorin valtion rahoittaman hedelmät ja vihannekset -hankkeeseen. Ensi kuulemalta tämä saattaa kuulostaa hieman omituiselta yhdistelmältä, mutta itse asiassa täkäläisessä ympäristössä toimii hyvin. Kurssilla, jolla liitetään yhteen yrittäjyyden ja kasvien ja hedelmien käsittelyn perusteet, opiskelijat saavat tärkeää tietotaitoa sekä yrityksen pyörittämisestä että mahdollisesta yritysideasta, eli hedelmien ja kasvien jatkojalostamisesta.

Tällä hetkellä kurssilla on menossa käytännönosuus; opiskelijat ovat miettineet kymmenen uutta tuotetta, joita voi valmistaa hedelmistä ja vihanneksista ja joka viikko opetellaan valmistamaan yksi tuote. Viime viikolla valmistimme mehua ja tällä viikolla marmeladia. Jokaista tuotteen valmistusta seuraa teoriaosuus, jossa käsitellään muun muassa valmistukseen liittyvää teoriaa ja lasketaan tuotantokustannukset. Opiskelijat ovat olleet innoissaan tuotteiden valmistuksesta ja ovat jaksaneet osallistua hyvin, vaikka illat ovat venyneet välillä pitkiksi.

Vaikka kurssi sujuu tällä hetkellä hyvin ja opiskelijat ovat motivoituneita, haasteitakin löytyy. Suurin haaste liittyy kurssin Ecuadorin valtion rahoittamaan osuuteen; hankesuunnitelman mukaan opiskelijoita pitäisi olla 55 ja tällä hetkellä heitä on vain hieman yli 40. Jotta luku saadaan täyteen, etsitään kurssille lisää osallistujia ja jo käsitellyt asiat opetetaan heille myöhemmin. Tämä haaste ei onneksi vaikuta NuevoMundon hankkeeseen, rahoitukseen tai sen raportoimiseen Suomen ulkoministeriölle, vaikka kurssit toimivatkin käsi kädessä toistensa kanssa. Funorsalille haaste on puolestaan hyvä oppi siitä, että hankesuunnitelmat kannattaa (ja pitää) tehdä toteuttamiskelpoisiksi, jottei valtio vedä rahoitusta pois. Onneksi innokkaita uusia kurssilaisia on löytynyt!

T: Johanna

Hei taas!

Viimekertaisesta blogikirjoituksesta unohdin yhden oleellisen asian – itseni esittelyn. Olen siis Johanna Ursin, 28-vuotias ETVO-vapaaehtoinen ja työskentelen Salinasissa yrittäjyysprojektin parissa puolen vuoden ajan.

Valmistuin viime vuonna Helsingin yliopistosta pääaineenani kehitysmaatutkimus ja sivuaineina luin mm. Latinalaisen Amerikan tutkimusta. Vuonna 2006 opiskelin puoli vuotta Uruguayssa vaihto-opiskelijana ja samalla matkustelin Argentiinassa ja Brasiliassa. Suomessa olen toiminut vapaaehtoisena mm. Punaisessa Ristissä ja Taksvärkissä. Näin kiinnostusta kehityskysymyksiin ja Latinalaiseen Amerikkaan on löytynyt jo pitkään.

Kuten aikaisemmin kirjoitin, vapaaehtoisena työskenteleminen on yhden unelman täyttyminen – ja samalla saan erittäin tärkeää käytännön työkokemusta yliopistossa opetettavan teorian lisäksi!

Terkuin,

Johanna

Ensimäiset viikot Ecuadorissa

Mika ja Timo kirjoittavat aikaisemmissa blogi-kirjoituksissaan paljon unelmista ja niiden täyttymisestä. Saavuin tänne Salinakseen puolitoistaviikkoa sitten ja työskentelen seuraavat kuusi kuukautta Funorsalissa ETVO (etelän vapaaehtoisohjelma) -vapaaehtoisena pienyrittäjyyskoulun parissa. Itselleni ETVO-vapaaehtoiseksi lähteminen on yhden unelman täyttyminen – jo useamman vuoden ajan olin suunnitellut vapaaehtoiseksi lähtemistä ja nyt se on toteutunut! Tulen kirjoittamaan tähän blogiin omia kokemuksiani vapaaehtoisajalta.

Ensimmäiset viikot ovat menneet vauhdilla totutellessa paikalliseen elämän rytmiin. Jo pelkkä bussimatkailu ja tulo Salinasiin on elämys; Quitossa bussit ovat täyteen ahdettuja ja radiossa raikaa cumbia (Kolumbiasta kotoisin oleva musiikki). Salinakseen matkustettaessa taas näkymät ovat henkeäsalpaavia ja meno hieman pelottavaa, kun bussi kaahaa pitkin vuoristoteitä ja toisella puolella avautuu kymmenien metrien pudotus. Viimeiset 45 minuuttia Salinakseen taittuu auton avolavalla keikkuen.

Tähän asti ihmiset ovat olleet todella ystävällisiä ja auttavaisia. Asun Flavion (pienyrittäjyyshankkeen koordinaattori Funorsalissa) ja hänen vaimonsa Yolandan luona. Puolentoista viikon aikana olen jo menettänyt sydämeni Yolandan tekemille tuoremehuille, joita hän tekee mitä erilaisimmista hedelmistä. Heidän kautta olen tutustunut paikallisiin ihmisiin ja Flavio on kierrättänyt minua pitkin kylää esitellen kylässä toimivia pienyrityksiä ja osuuskuntia. Viikko sitten maanantaina osallistuin myös paikallisiin hautajaisiin, kun joku kylän vaikutusvaltainen vanhus oli kuollut. Paikalla hautajaisissa oli (luonnollisesti) lähes koko kylä. Kaduilla kävellessäni olen puolestaan päätynyt tervehtimään tasapuolisesti kaikkia vastaantulevia ihmisiä, koska se on mitä ilmeisimmin täällä tapana.

Ensimmäiset työpäivät olen kuluttanut lukemalla paljon materiaalia Salinaksesta ja Funorsalista. Tarkempi työnkuvanmääritys on tarkoitus tehdä ensi viikolla. Alustavana ajatuksena on, että osallistun yrittäjyyskoulun ja muiden Funorsalin järjestämien koulutusten yhtenäistämiseen ja virallistamiseen niin, että ne saisivat virallisen statuksen valtion taholta. Lukemisen lisäksi olen osallistunut yrittäjyyskurssin oppitunneille ja todennut, että asiaa hallitsemattomalle kirjanpito espanjaksi on melko haastavaa! Tällä hetkellä yrittäjyyskurssi ovat meneillään Salinaksen lisäksi Pambabuelassa, joka on n. 8 km päässä oleva kyläyhteisö. Pidin sekä Salinaksen että Pambabuelan kurssilaisille esityksen Suomesta. Eniten ihmetystä herätti kesäöiden valoisuus sekä se, että järven päällä voi kävellä talvella ilman että jää pettää. Nokian tunsivat lähes kaikki, mutta todella harva tiesi sen olevan suomalainen. Viikonloppuna pääsin tutustumaan myös yli 4000m korkeudessa sijaitsevaan alkuperäisväestöyhteisöön. Keskellä kyläkokousta, ainoana vaaleaihoisena, olo oli epätodellinen ja Suomi tuntui olevan jossain toisessa ulottuvuudessa.

T: Johanna

Kuulumisia projektista

Yrittäjyyskoulun toinen valmennusohjelma JES 2 päättyi muutama viikko sitten. Jälleen noin 25 nuorta aikuista on valmennettu kohti yrittäjyyspolkua. Oli hienoa olla mukana seuraamassa koulutuksen etenemistä. Varmasti saadaan jälleen uusia yrityksiä Salinakseen ja lähialueelle.

Itse tulin mukaan projektiin graduni vuoksi heinäkuussa. Teen gradua yrittäjyysvalmennuksen pilottivaiheen kokemuksista Latinalaisen Amerikan tutkimukseen Helsingin yliopistolle. Haastattelin 12 pilottivaiheeseen osallistunutta eli noin puolet osallistujajoukosta. Haastattelut kestivät puolesta tunnista tuntiin ja nauhoitin kaikki haastattelut myöhempää tarkastelua ja litterointia varten. Vielä en ole systemaattisesti analysoinut tuloksia, mutta päällimmäisenä haastatteluista jäi mieleen pilottivaiheen voimauttava kokemus. Vielä vuodenkin jälkeen osallistujat kokivat, että koulutus oli muuttanut heidän tapaansa ajatella. Ennen kaikkea kuva itsestä (itsetunto) ja omista mahdollisuuksista oli parantunut. Lisäksi koulutuksen kautta oli opittu asettamaan tavoitteita ja luomaan haaveita. Konkreettista yritystoimintaakin oli projektista syntynyt ja monilla osallistujilla oli edelleen suunnitelmissa perustaa oma mikroyritys.

Kaiken kaikkiaan haastattelut olivat mielenkiintoisia ja niissä heijastui ihmisten erilaiset elämantarinat sekä vallitsevan yhteiskunnan luomat puitteet ja haasteet yritystoiminnalle. Useissa haastatteluissa mainittiin hyvänä asiana pilottivalmennuksen erilainen, uusi metodologia. Valmennuksen kiinnostavuutta oli alussa lisännyt tieto siitä, että valmentajat ovat toisesta maasta ja erityisen hyvänä seikkana mainittiin koulutuksen interaktiivisuus sekä käytännönläheisyys. Monet kritisoivat opettajakeskeistä tapaa, jolla Ecuadorissa oli totuttu opiskelemaan: opiskelijat lähinnä kuuntelevat ja kirjoittavat muistiinpanoja.

Haastattelujen kautta saadaan arvokasta tietoa siitä, mitkä teemat olivat erityisesti koettu merkittävinä tulevia valmennuksia ajatellen tai millaisiin seikkoihin tulevaisuudessa olisi hyvä kiinnittää huomiota.

Vietin Salinaksessa 6 viikkoa ja kokemus oli unohtumaton. Tein haastatteluja, mutta valmensin myös tulevia valmentajia opetustaidoissa. Ihmiset olivat ystävällisia ja kiinnostuneita tekemästäni työstä. Salinaksen maisemat olivat upeita ja kylässä viettäni aika oli täynnä uusia oppimiskokemuksia.

Raportoin lisää graduni tuloksista myöhemmin tälle sivulle.
Palataan asiaan siis!

Terv. Marianne

Uutisia Salinaksen yrittajyysvalmennuskoulusta

Messiaat ovat saapuneet - Salinaksen yrittajyysvalmennuskoulussa tapahtuu taas !

Henna ja Valtteri saapuivat eilen Jyvaskylan Tiimiakatemiasta tanne Salinakseen tekemaan toita projektin parissa. Itse olen ollut taalla Salinaksessa jo kolme viikkoa ja nyt on erittain mukava saada itseaan parempaa seuraa. Suunnitelma on seuraava: meilla on tarkoitus totetuttaa valmentajien valmennus kurssin nykyisille valmentajille ja nain tukea projektin jatkoa. Uskomme, etta tama on paras tapa hyodyntaa (valitettavasti) lyhyt aikamme taalla Salinaksessa. Itse olen taalla viela kolme viikkoa ja Henna ja Valtteri muutaman viikon enemman.

Eilen kurssilaiset jarjestivat pienimuotoisen vastaanotto -juhlan Hennalle ja Valtterille. Ohjelmassa oli puheita, musiikkia, video-esitys Salinaksesta ja erinomaista ruokaa. Henna ja Valtteri paasivat samalla tutustumaan myos kaikkiin kurssin osallistujiin, koska illan aikana kaikki esittelivat lyhyesti itsensa. Ensimmainen yo meni ilmeisesti hyvin, koska heti aikaisin aamulla molemmat olivat valmiina lahtemaan aamulenkille. Lenkin jalkeen koettiinkin ensimmainen yllaripyllari, vetta ei tullut mistaan hanasta. No, suihkut jaivat valiin mutta jospa illalla onnistuisi jo.

Tanaan luomme alustavan suunnitelman koulutukselle seka jarjestamme tapaamisen kurssin vetajien kanssa. Ensi viikolla on tarkoitus aloittaa tiimin koulutus. Valmentajien valmennuksen lisaksi tulemme itse pitamaan joitakin oppitunteja seka jarjestamaan henkilokohtaisia tapaamisia mahdollisimman monen osallistujan kanssa. Toita siis riittaa ! Onneksi olemme kaikki innostuneita haasteesta, joka meita odottaa. Itse odotan ainakin oppivani paljon seuraavan kolmen viikon aikana.