lauantai 5. heinäkuuta 2008

Tunnit alkaneet!


Nyt on tunnit alkaneet ja ensimmainen viikko oppitunteja takana. Aivan pian tulee blogiin kuviakin. Ensimmainen viikko on vaikuttanut todella erinomaiselta menestykselta. Osallistujat ovat olleet hyvin innoissaan ja palaute on ollut kaiken aikaa erinomaista, vaikka on yritetty kaivaa parantamistarpeita kokoajan. Palautteen annon vaikeaksi varsinkin muille facilitaattoreille on tehnyt se, etta kaytamme aivan erilaisia opetusmetodeita kuin mihin ollaan totuttu. Myos aiheet tulevat hyvin uudesta nakokulmasta, mutta kaikesta paatellen ovat hyvin tarkeita. 

Ensimmaisella tunnilla jaoimme kaikille Sina Oy - kirjat, kalenterin ja muistiinpanovalineet. Kavimme yhdessa lapi muistiinpanojen teon merkityksen ja kalenterin kayton merkityksen. Kalenteri oli kaikille lahes kaikille uusi asia, mutta kalenterien jaon jalkeen tunneilla kaikki ovat innoissaan kayttaneet kalenteria. Ensimmaisella tunnilla tehtiin myos yhdessa saannot. Paatettiin mm., etta jos joku tulee myohassa tunnille, niin seuraavalle tunnille tuo suklaat kaikille. Samoin tapahtuu myos, jos jollakulla on jaanyt kannykka paalle tunnilla. Viime tunnilla saatiin yhdet suklaat ja seuraavalle tunnille tulee kolmet, joista yhdet joudun jakamaan itse, kun unohdin kannykan paalle. Saantoja tuli yhteensa 11 kappaletta, kuten kunnioitus, luottamus, osallistuminen jokaiselle tunnille, tuki, jne. Tuo saantojen tekeminen ja noudattaminen opettavat jo tehokkaasti monien oppituntien asiat. 

Ensimmaisella tunnilla osallistujat pohtivat itselleen viisi tarkeinta arvoa elamassa, jonka jalkeen jatkettiin kasittelemaan unelmia. Tiistaina pidettiin meilla ns. unelmailta. Teimme itse ruokaa kaikille 30 henkilolle(osallistujat ja facilitaattorit). Pysyimme paatoksessamme tehda makaroonilaatikkoa ja pannukakkua, vaikka ruoan etsimiseen eri puolilta kylaa meni tunteja. Hyvaa onnea sai olla matkassa, etta kaikki tarvikkeet loytyi. Flavion nuori tytto ja sen kaksi kaveria tulivat auttamaan meita. Se olikin valttamatonta, silla muuten homma olisi mennyt pieleen. Niin paljon pienia jarjestelyja tuntiin liittyi. 

Timon piti korvata espanjan kielitaidon puutteet erittain hyvalla valmistautumisella. Periaatteemme oli, etta tunteihin valmistaudutaan hyvin, vaikka asiat eivat menekaan valmistautumisen mukaan. Unelmailta oli myos erittain mahtava kokemus. Ruoka saatiin valmiiksi loppujen lopuksi. Takassa oli tuli, eika kukaan valittanut kylmyydesta. Kaytiin lapi unelmien merkitysta ja sita, etta jokaisella on mahdollisuus menestya. “Ihmiset eivat normaalisti menesty paljoa, koska heidan unelmansa eivat ole tarpeeksi selkeat. Unelmista pitaa tietaa myos yksityiskohdat ja ne pitaa olla selkeana kuvana mielessa. Unelmat auttavat esteiden yli, jotka varmasti tulevat. Ihmisia pelottaa menestys, koska se on tuntematonta. Nyt aiomme tutustua tulevaisuuteen unelmien kautta, jotta se ei enaa pelota.“  Jokainen mietti itselleen suuren maaran unelmia ja niiden toteutuskeinoja erityisen metodin kautta. Lopuksi kaytiin kynttilansammutusharjoituksen kaytta lapi sita, kuinka unelmien eteen tulee ryhtya toimimaan.

Ensimmaisen viikon johtava aihe oli unelmat. Seuraavaksi tulevat markkinat ja oppiminen, kun kaikkien toiminnalla on suunta valmiina. Vaikka jokaisella osallistujalla on mielessaan liikeidea, niin se on jatetty joksikin aikaa sivuun, jottei se muodostu myohemmin rajoitteeksi. Pyrimme siihen, etta osallistujat itse muuttavat tai suuntaavat viela liikeideaansa muutamaan kertaan oppiessaan ja loytaessaan uusia asioita. Kaikkein mielenkiintoisin oppitunti oli torstain tunti, jolloin osallistujat tekivat unelmakartat. Itse en ymmartanyt harjoituksen merkitysta kunnolla, kun en ollut tehnyt sita. Timolla oli asiasta selkea visio ja vahitellen varattiin harjoitukselle enemman ja enemman aikaa. Tuntien positiivisena haasteena on ollut kaiken aikaa se, etta asioita ja harjoituksia on ollut liikaa. Kokoajan on pitanyt siirtaa asioita tulevaisuuteen tai poistaa vahemman tarkeita. 

Guarandasta etsittiin pidemman aikaa lehtia unelmakarttaharjoitusta varten. Tyhjennettiin yksi kirjasto, yksi lehtikauppa ja yksi mainostoimisto. Kuvallisia lehtia ei ollut helppo loytaa. Kaikki vaivannako, jota tuota harjoitusta varten tehtiin, kannatti. En ole milloinkaan nahnyt niin suurta ryhmaa nuoria aikuisia niin innoissaan leikkelemassa papereita ja rakentelemassa itselleen unelmakarttoja, kuin tuona iltana. Kaikkien silmat loistivat kertoessaan omasta unelmakartastaan. Toiset halusivat perustaa ison yrityksen ja auttaa perhettaan. Toisilla yhtena unelmana oli matkustelu, talo, perheen perustaminen, kannykka, tietokone, traktori jne. Uskonto liittyi myos vahvasti unelmiin, silla esimerkiksi monen unelmana oli tavata paavi jonakin paivana. Itsekin tein unelmakartan ja huomaan nyt, etta siina olevat kuvat ovat kokoajan mielessani ja kartta on seinalla muistuttamasta unelmista. Lehdista jne. tekemani loydot muuttuivat minulle tulevaisuuden todellisuudeksi. 

Maanantaina jatkamme markkinoiden parissa. Kaikkien on aika ruveta toimimaan kunnolla unelmiensa eteen. Markkina-alykkyyden puuttuminen on suurin syy Ecuadorilaisten yrittajien menestymattomyyteen. Yrittajat odottavat asiakkaiden tulevan ovelle eivatka paranna jatkuvasti toimintaansa. Salinas:ssa on monta ruokapaikkaa, josta kaikki kylalaiset puhuvat, ettei ruoka siella ole hyvaa. Nuo ravintoloitsijat pitavat huonoa ruokaansa ikaankuin luonnonlakina eivatka paranna toimintaansa tai tarkkaile markkinoiden signaaleja. Quitossa tanaan tapasimme menestyneen Ecuadorilaisen yrittajan, joka kertoi kiivaaseen tahtiin yrittajyydesta ja sen haasteista Ecuadorissa. Hanen mukaansa jopa 83% Ecuadorilaisista on tavalla tai toisella yrittajia, mutta yritykset ei juurikaan kasva. Itse en pida pelkkaa yrityksen omistajaa yrittajana, vaan minulle yrittaja on henkilo, jolla on yrityksen kasvuun ja innovaatioon suuntaavat toiminta ja asenteet. Suunnittelemattomuus, markkinoiden ymmartamattomyys, laskelmien puute, laatuajattelun puute, lyhytjanteisyys, kasvun hallitsemisen puute jne. olivat hanen mukaan merkittavimpia pullonkaulia yrittajille Ecuadorissa. Juuri niihin olimme jo ajatelleet keskittya eri tavoin. 

Tanaan juttelimme myos Suomen kunniakonsulin kanssa, joka tulee kaymaan Salinas:ssa. Han painotti taas markkinaosaamisen puutetta yrittajilla Ecuadorissa, jonka vuoksi monet hienonkuuloiset projektit menevat nurin. 

3 kommenttia:

aattoss kirjoitti...

Onnea ja menestystä blogi luetaan tarkkaan, sponsori kk

Meri kirjoitti...

"Kalenteri oli kaikille lahes kaikille uusi asia, mutta kalenterien jaon jalkeen tunneilla kaikki ovat innoissaan kayttaneet kalenteria."

En voi olla tuntematta imperialistista pistosta sydämessä siitä, että kalenterit on viety nyt puhtaaseen ja viattomaan Equadoriinkin. Aika hyvää tekstiä siitä, miten Pohjoismaiden ulkopuolella (ja vähän sisäpuolellakin) osataan elää ja saavuttaa tavotteita ilman kalenteria, on täällä: http://www.blog.tomiastikainen.com/values/4-enjoying-the-moment/42-slow-down/

Se voi olla ihan hyvä kuitenkin, että tää ajanhallintavaihtoehto on nyt esitelty. Jos he nyt ovat innoissaan, aika monet varmaan käyttävät kalenteria niin paljon, että tulevat riippuvaisiksi, mutta pääseväthän he vielä takaisin kalenterittomaan elämään, jos tahtovat. Se on varmaan helpompaa siellä kuin Suomessa, kun valtaosa väestöstä on jo mukana kalenterittomuudessa. Muistakaa suojella sitä, että maailmassa on vielä paikkoja, missä on kalenteririippumaton meininki.

Se paasauksesta. Hirveän hyvää työtä teette. Taistelumieltä sinne!

MAMMA kirjoitti...

Terkut kotoota. Ootte te kyllä aika maakareita, ja hyviä vointeja sinne kauas,vaikka on kaukana on silti sama aurinko,heh,heh.